Päätösanalyysi ei kerro mitä päätät. Se tekee näkyväksi mitä päätöksestäsi todennäköisesti seuraa — ja missä vaiheessa ketjua voit vielä vaikuttaa lopputulokseen.
Raportti on rakennettu niin että voit lukea sen kahdella tavalla: nopeasti (johdon tiivistelmä + verdict) tai syvällisesti (kaikki osiot järjestyksessä). Molemmat ovat oikeita tapoja.
Luvut ja indeksit eivät ole ennuste — ne ovat suuntia. Analyysi on yhtä hyvä kuin syöte jolla se on tehty.
Raportti ei arvioi päätöstä irrallaan. Se alkaa siitä mitä on jo tapahtunut — mikä tilanne johti tähän päätökseen. Kolme vaihetta: lähtötila, murros ja nykytila.
Tämä osio auttaa ymmärtämään kontekstin. Jos konteksti on väärä, kaikki muu on väärä. Lue tämä ensin ja varmista että kuvaus vastaa tilannetta.
Tämä on tärkeä osio joka usein jää lukematta. Se kysyy: mitä jos analyysi on väärässä?
Jokainen analyysi perustuu oletuksiin. Vastanäyttö erottaa sen mitä tiedämme (kausaalisuus) siitä mitä vain näyttää todennäköiseltä (korrelaatio). Se myös listaa avoimet kysymykset joita analyysi ei pysty vastaamaan.
Jos sinulla on aikaa vain yhdelle osiolle, lue tämä. Se tiivistää neljä asiaa:
Kriittinen toimintapiste — milloin ja missä päätös voidaan vielä muuttaa ilman suuria seurauksia.
Heikoin lenkki — mikä pääoma tai tekijä on kaikkein haavoittuvaisin. Tähän kannattaa kiinnittää huomio.
Normiennuste — mihin tilanne kehittyy jos mitään ei muuteta.
Taloudellinen vaikutus ja BCR — hyöty-kustannus-suhde 15 vuoden aikajänteellä. Alle 1.0 tarkoittaa että muutos maksaa enemmän kuin se tuottaa.
Elinkaari kuvaa miten päätös kehittyy ajassa. Kuusi vaihetta: päätös → vaikutus → seuraukset → sopeutuminen → kertaantuminen → normimuutos.
Jokaisen vaiheen kohdalla on katkaisupiste — konkreettinen asia jolla suunnan olisi voinut muuttaa. Nämä ovat raportin käytännöllisin osa: ne kertovat mitä olisi pitänyt tehdä toisin ja mitä voidaan vielä tehdä.
Skenaariot eivät ole ennusteita — ne ovat mahdollisia polkuja kriittisestä toimintapisteestä eteenpäin.
Neljä skenaariota: paras (vihreä), todennäköinen (keltainen), huono (punainen) ja kriittinen (musta). Jokaisen kohdalla lukee ehto — millä ehdoilla tämä polku toteutuu.
Kanarialintu kaivoksessa on varhainen varoitussignaali: yksi konkreettinen asia jonka toteutuminen kertoo mihin suuntaan ollaan menossa. Seuraa tätä.
Päätökset vaikuttavat muuhunkin kuin rahaan. Pääomabalanssi mittaa seitsemää eri pääomaa asteikolla 0.0–1.0:
Alle 0.4 on kriittinen taso. Yli 0.7 on vahva. Heikoin lenkki johdon tiivistelmässä kertoo minkä pääoman tila on kaikkein huolestuttavin.
Raportti päättyy aina yhteen kolmesta suosituksesta:
Verdict ei ole tuomio. Se on analyysin toteava arvio joka perustuu syötettyyn tietoon. Ihmisarviointi on aina pakollinen ennen lopullista päätöstä.
Jokainen analyysi listaa lähteet joihin se nojaa. Ne on tarkoitettu kahdella tavalla:
Tarkistaminen. Voit itse tarkistaa mainitut lähteet ja arvioida onko analyysi perusteltu. Jos lähde on heikko tai virheellinen, koko analyysi on heikko.
Syventäminen. Lähteet ovat lähtöpiste — ei loppupiste. Jos asia on tärkeä, lue alkuperäinen lähde.
Historialliset vertailut. Analyysi peilaa päätöstä vastaaviin historiallisiin tapauksiin. Nämä eivät ole ennusteita — ne kertovat mitä vastaavissa tilanteissa on aiemmin tapahtunut.
Analyysi ei keksi lähteitä. Jos lähde ei ole tunnistettava tai tarkistettavissa — kyseenalaista se.
Viimeisenä huomiona: kaikki analyysi on niin hyvä kuin syöte jolla se on tehty. Mitä tarkemmin tilanteen kuvaa, sitä osuvampi analyysi on.