01
Hankeanalyysi
Iron Law -score
0 – 100
Historiallinen todennäköisyys sille, että hanke ylittää budjetin tai aikataulun. Laskettu vertaamalla hankettasi dokumentoituihin vastaaviin hankkeisiin Reference Class Forecasting -menetelmällä. Luku ei ennusta — se kertoo mihin luokkaan hankkeesi kuuluu historiallisesti.
0–39 Matala riski
40–64 Kohtalainen
65–79 Korkea
80–100 Kriittinen
Flyvbjerg & Gardner: How Big Things Get Done (2022) · Reference Class Forecasting
Vaihekorjaus
× 0.85 – 1.10
Hankkeen elinkaarivaiheen vaikutus riskipisteeseen. Suunnitteluvaiheessa optimismiharha on suurin — ihmiset aliarvioivat systemaattisesti tulevia haasteita. Toteutusvaiheessa riski tunnetaan jo paremmin. Vaihekorjaus kompensoi tämän harhan.
Aloitusvaihe × 1.10
Toteutus × 1.00
Päätösvaihe × 0.90
Kahneman & Tversky: optimismiharha (1974) · ISO 31000 elinkaarivaiheen riskimalli
PERT-estimaatti
E = (O + 4M + P) / 6
Aikataulu kolmena skenaariuna: optimistinen (O), todennäköisin (M) ja pessimistinen (P). Kaava painottaa todennäköisintä mutta huomioi pessimistisen — korjaa ihmisten luontaisen taipumuksen aliarvioida. P80 kertoo aikataulun johon 80% vastaavista hankkeista mahtuu.
Optimistinen: 75% neitseellisestä
P80: todennäköinen yläraja
Pessimistinen: Flyvbjerg +45–80%
Program Evaluation and Review Technique (PERT) · Flyvbjerg IT-hankkeiden mediaaniylitys (2022)
Brooksin laki
linkit = n × (n–1) / 2
Tiimin kommunikaatiolinkkien määrä. Kun projekti myöhästyy ja lisätään ihmisiä, linkkimäärä kasvaa nopeammin kuin kapasiteetti. 5 henkilöä = 10 linkkiä, 10 henkilöä = 45 linkkiä. Uudet henkilöt perehdytetään — se vie enemmän aikaa kuin he säästävät.
≤ 5 hlö: hallittava
6–9 hlö: Agilin raja
≥ 10 hlö: koordinaatiokulu kasvaa
Brooks: The Mythical Man-Month (1975)
Rayleigh-käyrä
f(t) = (t/σ²) × e^(–t²/2σ²)
Ohjelmistovirheiden esiintyminen projektin aikana. Virheet eivät jakaudu tasaisesti — ne huipentuvat testausvaiheessa. Käyrä kertoo missä kuukaudessa virhehuippu osuu ja milloin testausresurssit pitää olla valmiina. Koskee vain IT- ja ohjelmistohankkeita.
Musa et al.: Software Reliability (1987) · Rayleigh Reliability Growth Model
Monte Carlo -simulaatio
N = 1 000 skenaariota
Tuhat erilaista tulevaisuutta samanlaisesta hankkeesta lognormaalijakaumalla. Kertoo budjettiylitysten todellisen jakauman: useimmat ylitykset ovat pieniä, mutta häntäriski (>100% ylitys) on aina läsnä. Häntäriski on se mitä ei osata varautua.
P(budjetti ok): todennäköisyys pysyä
Häntäriski: yli 2-kertaistuminen
Flyvbjerg: lognormaalijakauma suurprojekteissa (2014) · Lumivero Monte Carlo -menetelmä
CO₂-riskiarvio
CO₂e = Σ(aktiviteetti × päästökerroin)
Hankkeen hiilijalanjälki kolmena todennäköisyystasona (P10/P50/P90). Laskee embodied carbon (materiaalien valmistus, A1–A3) ja operational carbon (käytönaikainen energia, B) erikseen. Korkea Iron Law -score kasvattaa CO₂-riskiä: epäonnistuva hanke tuottaa enemmän hukkaa.
P10: optimistinen
P50: todennäköisin
P90: häntäriski
ISO 14040/14044 · ISO 14067 · EN 15978 · GHG Protocol Scope 1–3 · Väylävirasto CO₂-päästötietokanta (2023)
BCR — hyöty-kustannus-suhde
Hankkeen tuottama hyöty suhteessa kustannuksiin 15 vuoden aikajänteellä. Alle 1.0 tarkoittaa että kustannukset ylittävät hyödyt. 2.0+ on selkeästi kannattava. Huomioi sekä taloudelliset että aineettomat hyödyt — ei pelkkä rahallinen tulos.
< 1.0 ei kannata
1.0–2.0 marginaalinen
2.0+ selkeä hyöty
Normalisaatioindeksi
Kuinka pitkälle ongelma on ehtinyt muuttua "normaaliksi" — näkymättömäksi — organisaatiossa. Matala luku tarkoittaa uutta ongelmaa joka on helppo korjata. Korkea luku tarkoittaa vakiintunutta käytäntöä jonka muuttaminen vaatii kriisin tai johtajuuden.
0–2 uusi, korjattavissa
3 osittain normalisoitunut
4–5 vakiintunut, muutos vaatii kriisin
Seurausten Talo · Vaughan: The Challenger Launch Decision (1996) normalisaatioteoria
02
Materiaalianalyysi
Materiaalianalyysi on deterministinen — sama materiaali samassa ympäristössä antaa saman tuloksen joka kerta. Fysiikan lait eivät neuvottele.
Kuntoindeksi BY 42:2013
1 – 4
Suomalainen rakennusalan standardi materiaalin kunnon arviointiin. Mittaa materiaalin nykyisen tilan suhteessa sen suunniteltuun elinkaaren alkutilaan. Käytetään rakennusvalvonnassa, korjaussuunnittelussa ja kiinteistöarvioinnissa.
1 Hyvä — ei toimenpidetarvetta
2 Tyydyttävä — suunnittele
3 Heikko — toimi 1–5v
4 Kriittinen — välitön toimenpide
BY 42:2013 — Betonijulkisivujen ja parvekkeiden kuntotutkimus
Todellinen käyttöikä
ISO 15686-1
Fysiikan lakien mukainen laskettu elinikä — ei arvio. Betoni karbonatisoituu Tuutin √t-mallin mukaan (x = k√t). Teräs korrosoituu ISO 9223:n eksponenttimallin mukaan (r = r₁ × t^b). Puu homehtuu Hukka-Viitasen mallilla kriittisen kosteusrajan ylittyessä.
Tuutti (1982) karbonatisoitumismalli · ISO 9223:2012 · Hukka & Viitanen (1999)
Karbonatisoitumissyvyys
x = k√t
Betonin pH laskee ilman CO₂:n vaikutuksesta. Kun karbonatisoitumisrintama saavuttaa raudoituksen, teräs alkaa ruostua ja betoni halkeilla. Suomalaisissa olosuhteissa kerroin k = 2–5 mm/√vuosi rasitusluokasta riippuen.
XC1 sisätila k ≈ 1–2
XC3 ulko k ≈ 3–4
XC4 vuoroin märkä k ≈ 4–5
Tuutti (1982) · RILEM TC 281-CCC · fib Model Code 2010
TCO — kokonaiskustannus
TCO = NPV + CO₂-vero − kierrätysarvo
Total Cost of Ownership — yksi luku joka kertoo materiaalin todellisen hinnan koko elinkaarelta. NPV laskee tulevat kustannukset nykyrahaan (diskonttokorko 3.5%, Fischer-yhtälö). CO₂-vero on EU ETS -hinta (~65 €/t). Kierrätysarvo on materiaalin arvo elinkaaren lopussa.
ISO 15686-5:2017 LCCA · Fisher (1930) reaalikorkokaava · EU ETS 2024 · EN 15804
NPV — nettonykyarvo
PV = C × [(1–(1+r)^–n) / r]
Tulevat kustannukset nykyrahassa. 100 € kymmenen vuoden päästä on tänään noin 74 € (3.5% reaalikorkokannalla). Annuiteettimenetelmä laskee ylläpitokustannukset oikein ilman v1:n virheitä. Fischer-yhtälö korjaa inflaation vaikutuksen.
ISO 15686-5:2017 §A.3 annuiteetti · Fischer 1930
CO₂-jalanjälki
EN 15804:2012+A2
Elinkaaren hiilijalanjälki moduuleittain: A1–A3 valmistus, A4 kuljetus, B käyttövaihe, C elinkaaren loppu, D kierrätyshyvitys. EPD-ympäristöselosteesta haettu tuotekohtainen päästökerroin — ei geneerinen arvio. Lähihankkija pienentää A4-kuljetuspäästöjä suoraan.
EN 15804:2012+A2:2019 · ISO 14040/14044 · ICE Database v3.0 (University of Bath)
Moduuli D — kierrätyshyvitys
D = –|A1–A3| × α × β
Elinkaaren jälkeiset hyödyt: kierrätys, uusiokäyttö, energiahyödyntäminen. α on kierrätysaste (teräs 92%, betoni 87%, puu 45%). β on CO₂-säästö suhteessa neitseelliseen materiaaliin (teräs 70%). Negatiivinen luku = hiilihyvitys.
EN 15804:2012+A2:2019 Moduuli D · Worldsteel (2023) · RAKLI (2022)
Rasitusluokka
Eurooppalainen standardi ympäristörasitukselle — tärkein yksittäinen tekijä materiaalin todelliselle käyttöiälle. XC = karbonatisoitumisriski (kuivasta märkään). XS = kloridirasitus merialueilla. C1–C5 = ilmakehän syövyttävyys teräkselle.
XC1/C1 kuiva sisätila
XC3/C3 ulko kohtalainen
XS3/C5 merivesi/teollisuus
EN 206:2013 · ISO 9223:2012
Normalisaatioindeksi
Kuinka pitkälle materiaalin ongelma on ehtinyt normalisoitua — muuttua näkymättömäksi käyttäjille ja päättäjille. Korkea luku tarkoittaa että vaurio on jo niin tuttu ettei kukaan enää kyseenalaista sitä. Seurausten Talon oma mittari.
0–30 juuri havaittu
40–60 osittain totuttu
70–100 täysin normalisoitunut
Seurausten Talo · Vaughan (1996)
03
Elinkaarilogiikka
Seurausten Talon elinkaari ei pääty käyttöikään. Jokainen loppuvaihe on seuraavan alku — materiaali kiertyy, oppi siirtyy casebookiin, päätösketju dokumentoituu.
01
Lähtötila
Neitseellinen materiaali tai uusi hanke
02
Käyttöikä
Fysiikka laskee hajoamisen deterministisesti
03
Seuraukset
Vaurio, epäonnistuminen tai normaali loppu
04
Kierto
Kierrätys · uusiokäyttö · oppi casebookiin
05
Uudelleensyntymä
Uusi lähtötila — sama kierto alkaa
Materiaali — EN 15804 Moduuli D
Teräs kiertyy 92% todennäköisyydellä uudeksi teräkseksi — sama atomi useassa rakennuksessa. Betoni murskataan seuraavan tien perustukseksi. CLT-elementit voidaan purkaa ja asentaa uuteen rakennukseen. Moduuli D mittaa tämän kierron arvon: hiilihyvitys kierrätyksestä suhteessa neitseelliseen materiaaliin.
Hanke — casebook-oppimissilmukka
Epäonnistunut hanke ei ole pelkkä tappio — se on dokumentoitu tapaus joka kalibroi seuraavan hankkeen riskipisteytyksen. Flyvbjergin Reference Class Forecasting perustuu tähän: historiallinen keskiarvo on parempi ennuste kuin optimistinen arvio, koska se sisältää kaikkien aiempien hankkeiden opin.
Päätös — normalisaatiosykli
Päätös ei häviä hetkeen. Se normalisoituu — muuttuu käytännöksi, sitten instituutioksi, sitten itsestäänselvyydeksi. Seurausten Talon elinkaarilogiikka kysyy: missä vaiheessa tätä kierrosta olemme nyt, ja mikä on seuraava katkaisupiste ennen kuin kierto lukittuu?
02b
Päätösanalyysi — raportin rakenne
Päätösanalyysi ei kerro mitä päätät. Se tekee näkyväksi mitä päätöksestäsi todennäköisesti seuraa — ja missä vaiheessa ketjua voit vielä vaikuttaa lopputulokseen.
Osio 00 — Tapahtumaketju
Raportti ei arvioi päätöstä irrallaan. Se alkaa siitä mitä on jo tapahtunut. Kolme vaihetta: lähtötila, murros ja nykytila. Varmista että kuvaus vastaa todellisuutta — jos konteksti on väärä, kaikki muu on väärä.
Osio 00B — Vastanäyttö
Kysyy: mitä jos analyysi on väärässä? Erottaa sen mitä tiedämme (kausaalisuus) siitä mitä vain näyttää todennäköiseltä (korrelaatio). Listaa avoimet kysymykset joita analyysi ei pysty vastaamaan. Jos vastanäyttö tuntuu vahvemmalta kuin pääanalyysi — se on tärkeä signaali.
Osio 01 — Johdon tiivistelmä
Neljä asiaa: kriittinen toimintapiste (milloin voit vielä vaikuttaa), heikoin lenkki (mikä pääoma on haavoittuvaisin), normiennuste (minne kehittyy ilman muutoksia) ja BCR (hyöty-kustannus-suhde 15 vuoden aikajänteellä).
Osio 02 — Elinkaari
Kuusi vaihetta: päätös → vaikutus → seuraukset → sopeutuminen → kertaantuminen → normimuutos. Jokaisen vaiheen kohdalla on katkaisupiste — konkreettinen asia jolla suunnan olisi voinut muuttaa. Etsi se katkaisupiste jossa olet nyt. Kaikki ennen sitä on historiaa. Kaikki sen jälkeen on vielä vaikutettavissa.
Osio 03 — Neljä skenaariota
Mahdollisia polkuja kriittisestä toimintapisteestä eteenpäin — ei ennusteita. Paras (vihreä), todennäköinen (keltainen), huono (punainen), kriittinen (musta). Jokaisen kohdalla ehto: millä ehdoilla tämä polku toteutuu. Kanarialintu on varhainen varoitussignaali — yksi konkreettinen asia jonka seuraaminen kertoo suunnan.
Osio 04 — Pääomabalanssi
Seitsemän pääomaa asteikolla 0.0–1.0. Alle 0.4 kriittinen, yli 0.7 vahva.
PSYKOLOGINEN (40%)
Luottamus, motivaatio — ensimmäinen joka murtuu
INHIMILLINEN (35%)
Osaaminen, kokemus, koulutus
SOSIAALINEN (25%)
Suhteet, verkostot, luottamus
TALOUDELLINEN
Raha, omaisuus, rahoituskyky
KULTTUURINEN
Arvot, normit, tavat
TIETOPÄÄOMA
Data, tutkimus, hiljainen tieto
LUONTO
Suora ja epäsuora ympäristövaikutus
Osio 05 — Tekniset mittarit
PRI
Peruuttamattomuusindeksi — 0 helppo muuttaa · 1 peruuttamaton
LI
Legitimiteetti-indeksi — laki × käytäntö × oikeusturva
RRI
Regeneratiivinen resilienssi — palautumiskyky muutoksesta
RI
Regeneratiivinen indeksi — pääomien painotettu kokonaistila
BCR
<1.0 ei kannata · 1–2 marginaalinen · 2+ selkeä hyöty · 5+ vahva peruste toimia
Verdict — kolme vaihtoehtoa
HYVÄKSY VARAUKSELLA
Päätös on perusteltu mutta sisältää riskejä. Toimintasuositus kertoo mitä pitää tehdä ennen toteutusta.
MUOKKAA PÄÄTÖSTÄ
Suunta on oikea mutta toteutustapa on ongelmallinen. Korjattavissa ennen etenemistä.
HYLKÄÄ PÄÄTÖS
Riski on selvästi liian suuri. Harvinainen — käytetään vain kun seuraukset ovat vakavat.
Verdict ei ole tuomio. Ihmisarviointi on aina pakollinen ennen lopullista päätöstä.
04
Lähteet ja standardit
Hankeanalyysi
Flyvbjerg & Gardner: How Big Things Get Done (2022)
Kahneman & Tversky: Judgment under Uncertainty (1974)
Brooks: The Mythical Man-Month (1975)
Musa et al.: Software Reliability (1987)
Standish Group: CHAOS Report (2020)
VTV: Julkisen hallinnon IT-hankkeet (2019)
Kahneman & Tversky: Judgment under Uncertainty (1974)
Brooks: The Mythical Man-Month (1975)
Musa et al.: Software Reliability (1987)
Standish Group: CHAOS Report (2020)
VTV: Julkisen hallinnon IT-hankkeet (2019)
Materiaalianalyysi
BY 42:2013 · ISO 15686-1/5 · ISO 9223:2012
EN 15804:2012+A2 · EN 15978:2011
fib Model Code 2010 · RILEM TC 281-CCC
Tuutti (1982) · Hukka & Viitanen (1999)
ICE Database v3.0 · ÖKOBAUDAT 2023
VTT Technology 291 (2016)
EN 15804:2012+A2 · EN 15978:2011
fib Model Code 2010 · RILEM TC 281-CCC
Tuutti (1982) · Hukka & Viitanen (1999)
ICE Database v3.0 · ÖKOBAUDAT 2023
VTT Technology 291 (2016)
CO₂ ja elinkaari
ISO 14040/14044 · ISO 14067
GHG Protocol Scope 1–3
EU ETS (EEX 2024)
Väylävirasto CO₂-päästötietokanta (2023)
Worldsteel: kierrätystilastot (2023)
RAKLI: betonirakentaminen (2022)
GHG Protocol Scope 1–3
EU ETS (EEX 2024)
Väylävirasto CO₂-päästötietokanta (2023)
Worldsteel: kierrätystilastot (2023)
RAKLI: betonirakentaminen (2022)
Normalisaatio ja riski
Vaughan: The Challenger Launch Decision (1996)
ISO 31000:2018 — Risk management
EN 1990:2002 — Reliability of structures
Fisher: Theory of Interest (1930)
ISO 15686-5:2017 — Fischer-yhtälö
fib Bulletin 65 (2012) — Service Life
ISO 31000:2018 — Risk management
EN 1990:2002 — Reliability of structures
Fisher: Theory of Interest (1930)
ISO 15686-5:2017 — Fischer-yhtälö
fib Bulletin 65 (2012) — Service Life
Tärkeä huomio: Kaikki analyysit ovat suuntaa-antavia screening-työkaluja. Rakennesuunnittelija vahvistaa materiaalianalyysin tulokset ennen korjauspäätöstä. Hankeanalyysin päätösvastuu on aina ihmisellä — ei järjestelmällä.